sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Oxroad 2013 Revisited

Spartathlonia seuratessa mietiskelin Oxroad Ultran vauhdinjakoja, ja päätin tehdä pienen selvityksen asiasta. Tuloslistasta löytyy kaikkien juoksijoiden väliajat 82,2 km eli 51,0 mailin kohdalta, ja vaikka se ei ole ihan tarkalleen puolivälissä niin näillä numeroilla päästään totuutta lähellä oleviin lukuihin.

Kopioin datat Exceliin ja laskin alku- ja loppupuoliskoihin käytetyt ajat sekä niiden perusteella keskivauhdit. Viimeisessä sarakkeessa on juoksuvauhtien mukaan lasketut splitit, eli arvioitu ajankäyttö kisan ensimmäiselle ja jälkimmäiselle puoliskolle. Ei tämä ihan absoluuttinen totuus ole, mutta kohtuullisen lähellä sitä kuitenkin.



Ari Lindsten, Ailar Nirgi ja Harri Lehtimäki juoksivat negatiivisen splitin, eikä Mart Maasikrandkaan siitä kauaksi jäänyt. Omaan 46,9 / 53,1 -jakooni olen oikein tyytyväinen. Olen joskus (etenkin 2009 Spartathlonissa) yrittänyt lähteä liikkeelle rauhallisesti, mutta eihän siitä mitään hyvää seurannut. Minulle sopii parhaiten omaan kuntooni nähden reipas aloitus, ja loppumatka juostaan sen mukaan mitä jaksetaan.

Oxroadilla juoksu sujui minulla loppuun asti suhteellisen helposti, ja tarpeen vaatiessa olisi kiristämisen varaakin ollut. Ei kuitenkaan kovin paljoa, reilut puoli tuntia minua ennen maaliin ehtinyt Harri Lehtimäki ohitti minut jossain Rengon tietämillä, ja Harrin vauhti oli minulle ehdottomasti liikaa. Parin kilometrin verran toki juostiin yhdessä, mutta sitten todettiin että meillä oli vakionopeussäätimet jumittuneet eri vauhdeille. Harri kulki luontevasti ja helposti noin 6 min/km vauhtia joka olisi vaatinut minulta lievää raastoa, niinpä jatkoimme matkaa omia vauhtejamme. Minulla juoksuvauhti taisi hiipua lopussa lähelle 7 min/km hiippailua.

Tämän vuoden puolella en tule enää juoksemaan numerolappu rinnassa, ja ensi vuoden THE tavoite on tietysti Spartathlon. Keväälläkin olisi mukava juosta joku kisa, mutta en ota siitä asiasta vielä stressiä. Oxroadin kokemus antaa mukavasti uskoa siihen että Spartathonlin läpi juokseminen on vielä mahdollista. Harjoituskilometrejä pitää kuitenkin olla alla enemmän kuin Oxroadilla. Elokuun Oxroad-kuntoni riitti mukavasti viileässä kelissä juostuun 100 mailiin, mutta Spartathlonissa on armoton helle ja kaksi maratonia enemmän matkaa.

Lopuksi vielä onnittelut tämän vuoden Spartathlonisteille! Kisastudiossa oli mukava seurata menoanne, mutta vielä hienompaa olisi ollut olla itse juoksemassa.

Ei kommentteja:

 

website traffic statistics
Find a Date